Käytettävyys on taloautomaatiossa kaiken A ja O. Usein luullaan virheellisesti, että jos jotain halutaan säätää, tarvitaan paikalle erikoisosaaja ohjelmoimaan muutokset. Tosiasiassa kukin voi helposti itse muokata mieluisensa tilanneohjaukset, kuten kotona, poissa, aamu ja yö. Otetaan esimerkiksi valaistus kotiin tultaessa: Kaikessa yksinkertaisuudessaan valitaan ne valot, jotka haluaa syttyvän kotiin tultaessa. Valaistusryhmät, joissa on himmennys, säädetään halutulle tasolle. Tämän jälkeen käyttöliittymässä valitaan kotona –tilanteen alta ”Learn”, jolloin järjestelmä tallentaa muistiinsa halutun valaistuksen. Lisäksi taloautomaatioon kytketty hämäräkytkin toimii ohjauksen rinnalla ja juuri opetettu valaistustilanne aktivoituu vain, jos kotiin tullaan pimeän tai hämärän aikaan, valoisan aikaan valoja ei turhaan sytytetä.
Jos talossa käytetään valvontakameroita, on ne hyvä tuoda osaksi taloautomaation käyttöliittymää. Erillistä sovellusta valvontakameroille ei tarvita. Valvontakamerat voivat olla yleisiä markkinoilta löytyviä merkkejä, esimerkiksi Sonyn tai Panasonicin IP-kameroita. Kamerat asennetaan osaksi talon IP –verkkoa, johon myös KNX–käyttöliittymä on kytketty. Suojattua yhteyttä käyttämällä voi milloin tahansa ottaa yhteyden taloon ja tarkistaa, että kaikki on kunnossa. Etuovelle tai portille asetettu kamera taas palvelee taloautomaatio-sovelluksen kautta ovipuhelimena. Ovikellon soidessa pystyy kännykän tai tabletin näytöltä katsomaan, kuka on tulossa.
Ulkovalojen ohjaus on yksi käytännöllisimpiä taloautomaation sovelluksia. Hämäräkytkin yhdessä kello-ohjauksen kanssa tuo talon ulkovalaistukseen toimivuutta ja energiansäästöä, kun valot palavat vain tarpeen mukaan. Iltojen pimentyessä hämäräkytkin hoitaa ulkovalaistuksen vaikka vaiheittain. Kun kotona ei olla, hämäräkytkin sytyttää vain osan ulkovaloista. Näin kotiin on mukava tulla, kun pihassa on jo osittain valaistu. Kun talo on asetettu kotona–tilaan, ulkovalaistus tehostuu. Nukkumaan mentäessä kello-ohjaus huolehtii, että vain halutut ulkovalot jäävät päälle tuomaan mukavuuden ja turvallisuuden tunnetta.
KNX–taloautomaatioratkaisuja on tehty jo yli 20 –vuotta. Kehitys on ollut huimaa ja mobiilisovellukset muodostavat nykypäivänä vahvan ytimen KNX–taloautomaation käytössä. Käytännössä koko talon tekniset ohjaukset kulkevat mukana kaikkialle. Lisäksi kotona ollessa ohjaukset hoituvat mukavasti sohvalla istuen, kun aikaisemmin esimerkiksi lämmityksen ja ilmanvaihtoon liittyvät perussäädöt tapahtuivat teknisessä tilassa. Nämä mobiilisovellukset sisältyvät jo aivan perusratkaisuihin, joissa kokojärjestelmän laitekustannukset jäävät alle 50€/m2.
Liikeilmaisimet ovat erittäin käteviä esimerkiksi varaston, autotallin tai kodinhoitohuoneen valaistuksen ohjaukseen. Ne ovat tiloja, joihin monesti mennään kädet täynnä tavaroita, ja siksi automaattisesti syttyvät valot helpottavat päivittäisiä askareita. Kun liikeilmaisimet liitetään osaksi taloautomaatiota, saadaan niiden potentiaali hyödynnettyä parhaiten ohjelmoinnin ansiosta. Tyypillinen sovellus on aulaan tai käytävään asennettava liikeilmaisin yhdessä himmennettävän valaistuksen kanssa. Kun talo asetetaan yö–tilaan, sytyttää liikeilmaisin valon ainoastaan esimerkiksi käytävään vain 10-15% teholle. Näin vältytään ikävältä häikäistymiseltä, mutta valoa on riittävästi turvalliseen liikkumiseen.
Musiikinkuuntelutottumukset ovat muuttuneet viimevuosina digitalisoitumisen myötä. Spotify ja muut vastaavat sovellukset ovat tuoneet laajat musiikkikirjastot kaikkien ulottuville. Lisäksi esimerkiksi Sonoksen kaltaiset äänentoistojärjestelmät lisäävät musiikinkuuntelun helppoutta entisestään. KNX–taloautomaatio integroituu osaksi tätä kokonaisuutta. Sonos on nykyään täysin yhteensopiva KNX –taloautomaation kanssa, jolloin esimerkiksi kotoa pois lähdettäessä, kun talo asetetaan poissa -tilaan ja taloautomaation perustoiminnot aktivoituvat (valaistus kytkeytyy pois, lämmitystä ja ilmanvaihtoa pienennetään jne.), myös koko äänentoistojärjestelmä kaikissa huoneissa saa ohjauksen Standby –tilaan.